14. joulukuuta 2008

Piukun sivusto; 12

Helminauha...
*
Pujotan helmiä hetkien lankaan.
lahjaksi mulle ne soi ikuisuus.
Enemmän sain kuin nyt tajuankaan
jokaisen päiväni armo on uus.
*
Toisissa helmissä väri on musta,
toisissa kirkkaus kimmeltävin,
joissakin purppuran punerrusta,
kaikissa loiste on ihmeellinen.
*
Aina en ymmärrä nauhaani lainkaan,
kysyvin katsein vain kummastelen:
tuonkin mä tuohon mistä sen sainkaan?
Itse kaikkia toivonut en.
*
Kuitenkin näin on mun nauhani parhain,
viisaus suuri kun järjesti sen.
Hetkeni herkät myöhään ja varhain
kantavat helmiä ikuisuuden.
*
(Runoilija tuntematon)
*
*
Sinulle anteeksipyynnön kera...
Mutta kuten hyvin olet tullut huomaamaan
Niin virheitä teimme molemmat jotka myöhemmin
vasta huomasimme ja vakavuuden tajusimme....
















*
Sinulle ystäväin...
Lämmöllä sinua aattelen
päivin ,että öin...
*
*
Luenterin rannalla..
*
Luenteri lepää,uinuvi ilta,
saaret ja salmet ne varjohon jää:
kaukaa rannoilta tummenevilta
veen yli laulu se helkähtää:
"voi minun lintuni,voi oma kulta,
kunnet tule jo!"
*
Kaihoja kantaa siintävä ilta:
-"kun et tule jo!"
*
Ruskotus illan verkkahan vaipuu,
usvia yö yli vetten jo loi,
Rannasta rantaan kiihkeä kaipuu
hiiltyvin äänin,kuin nyyhkien,soi:
"voi minun lintuni ,voi oma kulta,
kun et tule jo!"
*
Nyyhkytys hiljaa hukkuu ja haipuu:
-"kun et tule jo!"
*
Valter Juvan runoiluja...
*
*
Oma tupa..
*
Sinisen järven rannalla on tupa,
pieni tupa.
mun kultani sinne on kutsunut,
kun hällä on siihen lupa.
*
Sinisen järven rannalla
on tilkku pellon pala,
siinä se leipä lainehtii
ja aalloista nousee kala.
*
Se pelto on pieni ja tupanen
kuin pienen linnun pesä,
mut missä voi viihtyä rakkaus,
on talvikin siellä kesä.
*
J.H.Erkkon runoutta...
*
*
Mä metsän polkua kuljen..
*
Mä metsän polkua kuljen
syys-illalla aatteissain
ja riemusta rintani paisuu
ja mä laulelen,laulelen vaan.
*
Tuoll`lehdossa vaaran alla
oli kummia äskettäin,
niin vienoa ihmeellistä
alla oksien huurteisten.
*
Minä miekkonen sen vain tiedän,
minä vain sekä muuan muu
ja viidan virkeä lintunen
ja tuoksuva kuusipuu.
*
Eino Leinoa tietenkin...
*
*
Sua katson vaan..
*
Sua katson vaan,sua katson vaan,
sua katselen silmät veessä.
Tää onneni on niin,outo ja uus,
sen että mä vapisen eessä.
*
Kun sydän on auki ,on kiinni suu,
mun sydämeni hehkuu ja halaa.
Sua katson ja säästän ja silitän vaan
kuin kerjuri leivänpalaa.
*
Minä joka en nauttinut onnestain
kuin sieltä ja täältä murun!
Tää pöytä mullekko katettu ois?
Ois tullukko loppu surun.?
*
Eino Leinoa tietenkin...
*
*

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti